lauantai 10. maaliskuuta 2012
Mika ♥
Joo eli olin kattomas mun frendin Cheerleading treenei ja Mika tuli kattoo niit! Sit pyysin et se nostais mua ja täs kuva!♥♥♥♥♥
maanantai 5. maaliskuuta 2012
Tarina♥:
Rakastunut:
Henkilöt:
Sara: Päähenkilö, tyttö 14.v
Mika: Toinen päähenkilö, poika 14.v
Nora: Saran paras ystävä, tyttö 14.v
Aleksanteri: Saran toinen paras ystävä, poika 14.v
Olivia: Saran koulukiusaaja, tyttö 15.v
Camilla: Saran äiti, nainen 27.v
1. Luku kaikki alkaa
Sara on 14.vuotias tyttö jolla on mustat pitkät hiukset. Sara pitää hiuksiaan aina auki. Sara istui puiston penkillä odottamassa Noraa, he menisivät yhdessä kouluun. "Sara!" Kuuluu huuto ja Nora juoksee Saran luo. Yhdessä he menivät kouluun. Sara käveli pitkin käytävää katsellen peloissaan ympärille. Nora huolestui ja kysyi: " Oletko kunnossa? " Sara vastasi: " Olen, Oliviasta ei ole kuulunut vähään aikaan mitään. Ehkä hän on jättänyt minut jo rauhaan. " Pian tytöt olivat jo heidän luokassaan. Saran pulpetilla oli lappu jossa luki:
"Sara, mä en oo unohtanut mitä sä teit... Mä vielä kostan, enkä jätä sua ikinä rauhaan. Nähdään välkällä. T;Olivia! " Sara oli joskus vienyt Olivian poikaystävän, Aleksanterin. Nykyään Sara ja Aleksanter ovat vain ystäviä. Saran oli tehtävä jotain, hän käyttäytyi huonosti tunnilla että hän joutuisi jälkkään välkän ajaksi. Suunnitelma toimikin.
2. Luku uusi oppilas
Seuraava tunti alkaa enkä ole nähnyt onneksi Oliviaa... Opettaja esittelee uuden oppilaan, Mikan."Hän on niin suloinen..." Ajattelin kunnes Aleksanteri keskeyttää ja käskee palamaan maanpinnalle. Meillä on aina koulussa pahaa ruokaa ja siksi kaikki ottaa omat eväät mukaan. Paitsi Mika, eihän hän voinut sitä tietää. Menin rohkeasti Mikan luokse ja tarjosin hännelle eväitäni. Juttelimme Mikan kanssa samalla kun hän söi kanssani minun eväitä. Välitunti alkaa ja menen ulos. Olin aivan unohtanut koko Olivian. Näen kuinka Mika juoksee Olivian luokse. Ne ovatkin ystäviä. Olivia ja Mika tulee minua kohti. "Katsos kukas se siinä. Mika on hyvä ystäväni taisitte jo tutustuakkin. " Olivia sanoi...
3. Luku hakataanko Sara
Olin pelkoa täynnä kun Olivia lähestyy minua. " Mä en jätä tätä tähän... " Olivia uhkaa. Tule Mika hakataan se. Mutta Mika vastusteli. Minusta se oli suloista. Mika lähti siitä koska ei halunnut olla mukana. Miksei hän auttanut minua. Olivia oli jo käynyt kimppuuni ja yhtäkkiä mielessäni vain sumeni... Herään koulun terveydenhoitajan luolta. "Sinulle ei sattunut onneksi mitään vakavaa." Terveydenhoitaja sanoo. Menin takaisin luokkaan ja Nora ja Aleksanteri kysyivät vointiani. Päivän lopuksi he saattoivat minut kotiin.
Olin facebookissa koneella kun huomasin että Mika pyysi minua kaveriksi. Hyväksyin ja halusin nähdä mitä tapahtuisi. Mika on paikalla ja alkaa puhua kanssani: Mika: " Moi, anteeksi Sara kun en jäänyt auttamaan sinua. Pelkään itsekkin Olivia enkä voinut auttaa tai hän olisi tappanut minut." Sara: " Ei se mitään, parempi et poistan sut kummiski kavereist ja ei enää puhuta. En haluu olla Olivian kavereiden kanssa missään tekemisissä. Se sattuu jo ku Olivia lyö kerran, ja ku se hakkaa ni tuntuu ku kuolis."
4. Luku Mika mee jo
On seuraava koulupäivä ja kävelen varovaisesti kouluun. Lähdin jo aikaisemmin kun en jaksanut Äitini hössäämistä koulun vaihdosta. Yhtäkkiä joku tulee ja vetää mut vessaan. " Sara, anna anteeks. En mä ois halunnu sulle mitään käyvän." Mikahan se oli. Menin vain pois ja juoksin Noran luo. Menimme yhdessä matikantunnille. Mika katsoi minua koko ajan. Olin ihan täynnä sitä jätkää. Menin kotiin suoraan koulun jälkeen. Äitini tuli minua vastaan ja kysyi kuten aina tuliko läksyjä. Menin vain huoneeseeni sanomatta mitään. Tänään ajattelin lähteä vielä jonnekkin ja meikkasin itseni ja suoristin hiukset. Laitoin punaiset huulet ja rajasin silmät. Ripsiväriä oli jo tarpeeksi.
5. Luku ulkona Aleksanterin kanssa
Lähdin ulos ja soitin Aleksanterin mukaan. Olimme yhdessä nuorten kahvilassa joimme kaakaota. Olin surullinen koska olin vähän ihastunut jopa Mikaan. No tietysti Mika ja Olivia tulee kahvilaan. Olin niin suuttunut! Suutelin Aleksanteria, vain heitä ärsyttääkseni. Ihmeekseni Aleksanteri suuteli minua takaisin. Ja hän sanoi että rakastaa yhä minua. Kun Olivia huomaa hän tulee luokseni ja kysyy: " Mikä ongelma sul on Sara. Koitaks sä ärsyttää mua." Mikakin kattoo ja huomaan että hän on ehkä vähän mustasukkainen. Katson Oliviaa ja en voinut vastustaa kiusausta. Löin häntä. Ja hyvä niin sai hän vähän esimakua millaista on olla minä. Lähdimme Aleksanterin kanssa, ja Olivia huutaa perääni: " MÄ TAPAN SUT! MITEN SÄ KEHTAAT LYÖDÄ MUA! "
6. Luku Aleksanterille on kerrottava
Olimme Aleksanterin kanssa vielä ulkona kun aloitin keskustelun: " Niin Aleksanteri kai sä ymmärrät et me ollaan vaan ystäviä. Suutelin sua vaan et saisin Mikan musta sukkaiseks, ja saisin samal ärsyttää Oliviaa. " Aleksanteri: " Kyllä mä ymmärrän. En oo vielkää päässy yli susta, mut parempi näin. " Aleksanteri taisi ottaa aika raskaasti tän. Aleksanteri saattoi minut ovelleni. Astuin sisään kun äiti alkoi kyselemään: " Sara rakas. Ootkos sä taas Aleksanterin kanssa? Se ei tee hyvää, Olivia hakkaa sut vielä pahemmin. Sun pitää vaihtaa kouluu! " Vastasin: " EN OO VAIHTAMAS KOULUU! En anna Olivian alistaa mua. Ja en ole Aleksanterin kanssa, se on mun pelkkä kaveri. " Menin yläkertaan nukkumaan.
7. Luku Mika en anna anteeks
Olin koulussa ja Mika kysyy olenko Aleksanterin kanssa. Kerroin että en ole. Ja lähdin tylysti. On välitunti ja Nora on kipeenä ja Alekanteri vaan varmaa lintsaa eilisen takia. Olin yksin ja minua pelotti. Mika tulee luokseni kitara kaulassa ja laulaa minulle. Se oli koskettavaa mutta en voinut antaa anteeksi. Olivia tulee mua vastaa mutta ei sano mitään katsoo vaan tuimasti. Ehkä hän häpeää, kerrankin häntä lyötiin. Menin Mikan luokse hyppäsin hänen kaulaan. En tiedä mikä minulle tuli halusin vain halata häntä enkä enää olla vihainen. Olin hänen kanssaan koko päivän ja koulun jälkeenkin. Äiti soittaa ja kertoo että on yövuorossa sairaalassa. Sitten tulee seuraava puhelu: " Mä tiedän missä sä asut..." Minua alkoi pelottaa menisin yksin kotiin ja olisin koko yön yksin. Olivia voisi tulla sinne... Mika kysyi että halusinko että hän tulisi meille yöksi. Päädyimme siihen että olimme jo kahdestaan kotona katsoimme telkkaria.
8. Luku Mika oot ihana
Henkilöt:
Sara: Päähenkilö, tyttö 14.v
Mika: Toinen päähenkilö, poika 14.v
Nora: Saran paras ystävä, tyttö 14.v
Aleksanteri: Saran toinen paras ystävä, poika 14.v
Olivia: Saran koulukiusaaja, tyttö 15.v
Camilla: Saran äiti, nainen 27.v
1. Luku kaikki alkaa
Sara on 14.vuotias tyttö jolla on mustat pitkät hiukset. Sara pitää hiuksiaan aina auki. Sara istui puiston penkillä odottamassa Noraa, he menisivät yhdessä kouluun. "Sara!" Kuuluu huuto ja Nora juoksee Saran luo. Yhdessä he menivät kouluun. Sara käveli pitkin käytävää katsellen peloissaan ympärille. Nora huolestui ja kysyi: " Oletko kunnossa? " Sara vastasi: " Olen, Oliviasta ei ole kuulunut vähään aikaan mitään. Ehkä hän on jättänyt minut jo rauhaan. " Pian tytöt olivat jo heidän luokassaan. Saran pulpetilla oli lappu jossa luki:
"Sara, mä en oo unohtanut mitä sä teit... Mä vielä kostan, enkä jätä sua ikinä rauhaan. Nähdään välkällä. T;Olivia! " Sara oli joskus vienyt Olivian poikaystävän, Aleksanterin. Nykyään Sara ja Aleksanter ovat vain ystäviä. Saran oli tehtävä jotain, hän käyttäytyi huonosti tunnilla että hän joutuisi jälkkään välkän ajaksi. Suunnitelma toimikin.
2. Luku uusi oppilas
Seuraava tunti alkaa enkä ole nähnyt onneksi Oliviaa... Opettaja esittelee uuden oppilaan, Mikan."Hän on niin suloinen..." Ajattelin kunnes Aleksanteri keskeyttää ja käskee palamaan maanpinnalle. Meillä on aina koulussa pahaa ruokaa ja siksi kaikki ottaa omat eväät mukaan. Paitsi Mika, eihän hän voinut sitä tietää. Menin rohkeasti Mikan luokse ja tarjosin hännelle eväitäni. Juttelimme Mikan kanssa samalla kun hän söi kanssani minun eväitä. Välitunti alkaa ja menen ulos. Olin aivan unohtanut koko Olivian. Näen kuinka Mika juoksee Olivian luokse. Ne ovatkin ystäviä. Olivia ja Mika tulee minua kohti. "Katsos kukas se siinä. Mika on hyvä ystäväni taisitte jo tutustuakkin. " Olivia sanoi...
3. Luku hakataanko Sara
Olin pelkoa täynnä kun Olivia lähestyy minua. " Mä en jätä tätä tähän... " Olivia uhkaa. Tule Mika hakataan se. Mutta Mika vastusteli. Minusta se oli suloista. Mika lähti siitä koska ei halunnut olla mukana. Miksei hän auttanut minua. Olivia oli jo käynyt kimppuuni ja yhtäkkiä mielessäni vain sumeni... Herään koulun terveydenhoitajan luolta. "Sinulle ei sattunut onneksi mitään vakavaa." Terveydenhoitaja sanoo. Menin takaisin luokkaan ja Nora ja Aleksanteri kysyivät vointiani. Päivän lopuksi he saattoivat minut kotiin.
Olin facebookissa koneella kun huomasin että Mika pyysi minua kaveriksi. Hyväksyin ja halusin nähdä mitä tapahtuisi. Mika on paikalla ja alkaa puhua kanssani: Mika: " Moi, anteeksi Sara kun en jäänyt auttamaan sinua. Pelkään itsekkin Olivia enkä voinut auttaa tai hän olisi tappanut minut." Sara: " Ei se mitään, parempi et poistan sut kummiski kavereist ja ei enää puhuta. En haluu olla Olivian kavereiden kanssa missään tekemisissä. Se sattuu jo ku Olivia lyö kerran, ja ku se hakkaa ni tuntuu ku kuolis."
4. Luku Mika mee jo
On seuraava koulupäivä ja kävelen varovaisesti kouluun. Lähdin jo aikaisemmin kun en jaksanut Äitini hössäämistä koulun vaihdosta. Yhtäkkiä joku tulee ja vetää mut vessaan. " Sara, anna anteeks. En mä ois halunnu sulle mitään käyvän." Mikahan se oli. Menin vain pois ja juoksin Noran luo. Menimme yhdessä matikantunnille. Mika katsoi minua koko ajan. Olin ihan täynnä sitä jätkää. Menin kotiin suoraan koulun jälkeen. Äitini tuli minua vastaan ja kysyi kuten aina tuliko läksyjä. Menin vain huoneeseeni sanomatta mitään. Tänään ajattelin lähteä vielä jonnekkin ja meikkasin itseni ja suoristin hiukset. Laitoin punaiset huulet ja rajasin silmät. Ripsiväriä oli jo tarpeeksi.
5. Luku ulkona Aleksanterin kanssa
Lähdin ulos ja soitin Aleksanterin mukaan. Olimme yhdessä nuorten kahvilassa joimme kaakaota. Olin surullinen koska olin vähän ihastunut jopa Mikaan. No tietysti Mika ja Olivia tulee kahvilaan. Olin niin suuttunut! Suutelin Aleksanteria, vain heitä ärsyttääkseni. Ihmeekseni Aleksanteri suuteli minua takaisin. Ja hän sanoi että rakastaa yhä minua. Kun Olivia huomaa hän tulee luokseni ja kysyy: " Mikä ongelma sul on Sara. Koitaks sä ärsyttää mua." Mikakin kattoo ja huomaan että hän on ehkä vähän mustasukkainen. Katson Oliviaa ja en voinut vastustaa kiusausta. Löin häntä. Ja hyvä niin sai hän vähän esimakua millaista on olla minä. Lähdimme Aleksanterin kanssa, ja Olivia huutaa perääni: " MÄ TAPAN SUT! MITEN SÄ KEHTAAT LYÖDÄ MUA! "
6. Luku Aleksanterille on kerrottava
Olimme Aleksanterin kanssa vielä ulkona kun aloitin keskustelun: " Niin Aleksanteri kai sä ymmärrät et me ollaan vaan ystäviä. Suutelin sua vaan et saisin Mikan musta sukkaiseks, ja saisin samal ärsyttää Oliviaa. " Aleksanteri: " Kyllä mä ymmärrän. En oo vielkää päässy yli susta, mut parempi näin. " Aleksanteri taisi ottaa aika raskaasti tän. Aleksanteri saattoi minut ovelleni. Astuin sisään kun äiti alkoi kyselemään: " Sara rakas. Ootkos sä taas Aleksanterin kanssa? Se ei tee hyvää, Olivia hakkaa sut vielä pahemmin. Sun pitää vaihtaa kouluu! " Vastasin: " EN OO VAIHTAMAS KOULUU! En anna Olivian alistaa mua. Ja en ole Aleksanterin kanssa, se on mun pelkkä kaveri. " Menin yläkertaan nukkumaan.
7. Luku Mika en anna anteeks
Olin koulussa ja Mika kysyy olenko Aleksanterin kanssa. Kerroin että en ole. Ja lähdin tylysti. On välitunti ja Nora on kipeenä ja Alekanteri vaan varmaa lintsaa eilisen takia. Olin yksin ja minua pelotti. Mika tulee luokseni kitara kaulassa ja laulaa minulle. Se oli koskettavaa mutta en voinut antaa anteeksi. Olivia tulee mua vastaa mutta ei sano mitään katsoo vaan tuimasti. Ehkä hän häpeää, kerrankin häntä lyötiin. Menin Mikan luokse hyppäsin hänen kaulaan. En tiedä mikä minulle tuli halusin vain halata häntä enkä enää olla vihainen. Olin hänen kanssaan koko päivän ja koulun jälkeenkin. Äiti soittaa ja kertoo että on yövuorossa sairaalassa. Sitten tulee seuraava puhelu: " Mä tiedän missä sä asut..." Minua alkoi pelottaa menisin yksin kotiin ja olisin koko yön yksin. Olivia voisi tulla sinne... Mika kysyi että halusinko että hän tulisi meille yöksi. Päädyimme siihen että olimme jo kahdestaan kotona katsoimme telkkaria.
8. Luku Mika oot ihana
Menimme Mikan kanssa minun huoneeseemme ja suutelimme toisiamme. Yhtäkkiä aloimme tekemään jotain muutakin. Mietin oliko se vain ihanaa unta aamulla kun heräsin. Ei totta se oli ihana Mika makasi siinä minun vieressäni. Emme olleet laittaneet herätyskelloa ja emme menneet kouluun Mika lähti sillä äitini tulisi näillä hetkillä. Muutama minuutti Mikan lähdön jälkeen äiti tuli ja menin häntä vastaan. "Mikset ole koulussa?" Äiti kysyi. Ja kerroin että en herännyt herätyskellooni. Olin nyt Mikan kanssa virallisesti yhdessä, enkä vain unelmissani. Ihanaa... Kerroin kaiken Noralle ja Aleksanterille seuraavana päivänä. Äiti oli taas yövuorossa ja olin Mikan kanssa meillä. Menimme huoneeseeni kun sängyn alta ilmestyy Olivia. " Mä tapan teidät! En ois ikinä uskonu Mika et meet ton puolelle." Siinä Olivia suhoi puukollansa. Hän lähestyi meitä... Olivia oli iskemässä minuun kun Mika tuli siihen eteen. " EI MIKA ET SAA KUOLLA! " Huusin... Löin Oliviaa ja hän heitti minut minut päin seinää... Siinä oli ikkuna ja hyppäsin siitä alas. En halunnut kuolla Siksi että Olivia tekisi sen.
9. Luku ...
Kipu oli kamala kun olin siinä maassa. Nora näki kun tipuin ja juoksi itkuisena luokseni. Hän soitti poliisit ambulanssin ja minun äidin paikalle. Heräsin sairaalassa. " Mika, missä Mika on..." Mumisin "Hän ei kuole." Äitini sanoi. "Olivia joutuu nuorisovankilaan..." Äiti jatkoi. Paranin nopeasti ja Mika myös. Pian Mika ja minä olimme taas yhdessä kävelemässä kaivarissa ja syömässä jätskiä... ♥ LOPPU!
sunnuntai 4. maaliskuuta 2012
Pääsin kisajoukkueesee...
Joo eli en päässy Bonoihin sen takii koska kisajoukkue oli jo valittu ja mä oon siel ni en voinu karsii Bonobosseihin. (: No mut kiva ku oon ees kisajoukkuees!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)